Voit osallistua opastetulle kalastusretkelle.

Esim. Spectourin kolmen tunnin opastettu kalastusretki 60 €/henk.+ kalastuslupa 7 €/henk+ nouto mökin laiturilta 20 €.  Minimi henkilömäärä 2.

Venetaksi 80 €/tunti. Sisältää noudon.

Lisää tietoa löydät:  www.spectour.fi

Isommille ryhmille    www.kaupunkikalastus.fi

Vesistö

Mökit sijaitsevat suuren ja kalaisan Vanajaveden rannalla. Laaja vesistö luo loistavat puitteet kalastukselle. Vanaja on tunnetusti kuulu kuhavesi.Vanajavesi alkaa Janakkalan ja Hämeenlinnan rajalta ja loppuu Pyhäjärveen Tampereen eteläpuolella.

Vanajaveden pinta-ala on lähes 120 neliökilometriä. Keskisyvyys on 8 metriä ja syvin kohta 24 metriä. Saaria on noin sata. Vanajaveden pääosan muodostaa lähes 20 km pitkä ja 15 km leveä Vanajanselkä joka näkyy suoraan Kaisla-mökiltä. Lumme-mökin ja Vanajanselän välissä näkyvyyttä haittaa muutama saari.

Vanajaveden laakso on yksi Suomen kauneimmista kansallismaisemista. Varsinkin reitti Vanajanselältä Mierolan kautta Hämeenlinnaan on näkemisen arvoinen. Laaja vesistö mahdollistaa hyvät puitteet veneilyyn. Voit tuoda oman moottoriveneen mukanasi. Laituri on vankkarakenteinen, johon oma moottorivenekin on helppo kiinnittää. On myös mahdollista vuokrata Buster S moottorivene. Veneen pituus on 4,58 m, leveys 1,88 m, moottori on 20 hv Honda ja henkilöluku on neljälle (300 kg). Veneessä on myös uistelutarga. Vuokra on 150,-/vrk, 210,-/viikonloppu tai 3 vrk ja 400,-/ viikko. Hintoihin sisältyy 25 litraa polttoainetta. Varaus olisi hyvä tehdä etukäteen. Busterin kotisivuilta  www.buster.fi löytyy kuvia sekä muuta tietoa veneestä. 

Voit osallistua myös sisävesiristeilylle. Alukseen pääset vaikka läheisestä (8 km) Mierolan satamasta. Lisätietoja risteilystä:   www.hopealinja.fi

Kalaisa järvi on ollut yksi syy siihen että ihminen on asuttanut Vanajaveden rantoja jo kivikaudelta lähtien. Keskiajalla Pietarin hovissakin tunnettiin Vanajavedeltä tuodut ravut ja kuhat. 

Valitettavasti myös Vanajavedellä esiintyy ajoittain sinilevää. 

Lisätietoa vesistöstä  www.vanajavesi.fi

Kalastus

Keskikesän lämpimät vedet ajavat suurimmat kalat syvempiin vesiin mutta normaalikokoiset kalat nappaavat onkeen myös kesällä. Parhaimmat kalastussesongit ovat kutujen jälkeen toukokuun alusta juhannukseen ja elokuun puolivälistä marraskuulle. Tosin kuhan paras sesonki on helleaikaan eli juhannuksesta elokuun puoliväliin.

Paras pilkkikausi alkaa vasta tammikuun lopulla jolloin kalat muuttuvat aktiivisimmiksi. Jään vahvuus tulee olla vähintään 10 cm jotta pilkkiminen olisi turvallista. Erityistä varovaisuutta on noudatettava kauden alussa, jolloin jäät eivät vielä ole tarpeeksi paksuja sekä talven lopulla kun ne ovat ehtineet sulaa osittain kevätauringon lämmössä. Talven saaliskaloista suosituimpia ovat ahven, siika, hauki ja kirjolohi.



KALALAJIT

HAUKI
Hauki on helppo saalis mökkien matalista rantavesistä. Tavallisimmat järvihauet painavat 0,5-5 kg. Suurhauki painaa 5-10 kg. Yli 10 kg jättihauki on myös mahdollinen Vanajan saalis, tämä tosin vaatii jo hyvää tuuria. Asiakkaamme ovat saaneet järvestä lähes 10 kg haukia. 

Suurhaukien pyynnissä on kaksi sesonkia. Ensimmäinen alkaa kudun jälkeen kun nälkäinen hauki nappaa herkästi heittokalastajan vieheeseen. Tämä kausi alkaa jo toukokuun alkupuolella ja jatkuu alkukesään, ennen vesien lopullista lämpenemistä. Kesäkuu valoisine öineen on myös hyvää suurhauen kalastusaikaa. Vesien lämmetessä suurhauki sukeltaa yhä syvemmälle ,josta sitä on vaikea tavoittaa.

Koko syksy elokuun puolivälin jälkeen on potentiaalista haukiaikaa, kun vedet alkavat jäähtyä ja yöt pitenevät. Toinen parhaista suurhaukisesongeista alkaa syyskuun lopulla kun ne palaavat taas matalimmille vesille. Tämä sesonki jatkuu marraskuulle saakka.

Tavallisiin järvihaukiin pätevät samat sesongit kuin suurhaukiinkin. Tosin niitä saa saaliiksi myös lämpimien vesien aikana. Kesällä hyviä heittopaikkoja ovat Kriipin saaren ympärillä olevat matalikot, joissa on ahvenvitaa ja muita vesikasveja. Keväällä ja kesällä hauki syö parhaiten aikaisin aamulla ja illalla. Syksyllä aktiivisin aika on keskellä päivää.

KUHA
Kuha on erinomaisen makunsa vuoksi arvostettu saalis. Monet pitävät kuhan maukasta vaaleaa lihaa jopa lohta parempana. Kuhat ovat keskimäärin 30-60 cm pituisia ja paino 0,2-2 kg. Suotuisissa olosuhteissa kuha saattaa kasvaa yli viisikiloiseksikin. Vanajan vesistöstä saadaan vuosittain ennätyksiä hipovia, jopa lähes 10 kg kuhia.

Suurimmat kuhat liikkuvat matalissa rantavesissä kudun jälkeen touko-kesäkuussa. Kudun jälkeen ne uivat syvempiin vesiin Vanajanselälle. Kuhan paras viehekalastuskausi ajoittuu kesän helleaikaan, juhannuksesta elokuun puoliväliin. Myös syksymmällä parhaimmat kuhapaikat löytyvät syvemmistä vesistä. Kuha syö parhaiten iltahämärästä aina pimeän tuloon asti. 

SIIKA
Lohikaloihin lukeutuva siika kutee syksyllä, tavallisimmin lokakuun tienoilla. Myös siika karttaa lämmintä vettä joten todennäköisemmin siikaa saa saaliiksi kylmempien vesien aikaan. Siika on varovainen kala, mutta ottaa kiinni myös pilkkiin ja perhoon.

LAHNA JA AHVEN
Jos kalastat mökin laiturilta, todennäköisesti ensimmäinen saaliisi on joko ahven tai lahna. Kansalliskalamme ahven nappaa kiinni lähes mihin tahansa syöttiin. Lahna taas on Hämeen maakuntakala. Näitä kookkaita onkikaloja on runsaasti Vanajan rantojen tuntumassa.

KIRJOLOHI JA ANKERIAS
Kirjolohta ja ankeriasta on istutettu Vanajaan. Paras kirjolohen kalastuskausi on viileämpien vesien aikaan eli touko-kesäkuu sekä loka-marraskuu. Käärmemäinen ankerias on pituudeltaan 40 � 100 cm ja painoltaan 0,2 kg-1,5 kg. Ankeriasta pyydystetään pitkäsiimalla, ongella, katiskalla ja rysällä. 

TÄPLÄRAPU
Omalta vesialueeltamme on myös mahdollista ravustaa. Ravustuskausi alkaa 21.7. klo 12 ja päättyy lokakuun viimeisenä päivänä. Kysy ravustuspaikasta lähemmin saapuessasi mökille.